torstai 30. huhtikuuta 2009

Minähän shoppailen

Olen useampaan otteeseen ihmetellyt muiden ihmisten kykyä luuhata koko päivä kaupassa tai jossain helvetillisessä ostoskeskuksessa. En ymmärrä mitään tavaroiden keräilemisestä tai uusien vaatteiden ostamisesta, jos vanhatkin pysyvät päällä.

Jostain syystä tänään polttopuita pilkkoessani älysin, että minähän tyydytän samaa tarvetta, mutta eri tavalla. Löydän itseni usein netistä tarkistamassa hintoja; pörssikurssit useamman kerran päivässä ja melko säännöllisesti maatilat, metsätilat, tontit, mökit, vanhat omakotitalot, remontoivat kerrostaloasunnot, moottoripyörät ja laivat. Tämähän on selvää virtuaalishoppailua, nykyajan näyteikkunaostoksilla käymistä ja haaveilua. Kauppoja tosin syntyy taloudellisista seikoista johtuen aika lailla harvemmin kuin Itiksen rättikaupassa.

Samaa tekevät varmaan monet muutkin miehet, mutta sitä ei kutsuta virtuaalishoppailuksi, vaan "hintavertailuksi", "sijoitussuunnitteluksi", "taloudelliseksi ajatteluksi" ja "bisnesvainuksi".

maanantai 20. huhtikuuta 2009

Euroopan kansankynttilät

Olen ilokseni havainnut, että aivan viime aikoina lukuisista suomalaisista poliitikoista on kehittynyt suuria sivistystyön ystäviä, varsinaisia Euroopan kansankynttilöitä. Harrastus oli havaittavissa jo eduskuntavaalien alla, mutta ei sentään tässä laajuudessa.

Eduskuntavaalien alla sivistystyöhön ovat tähän asti heränneet lähinnä puolueet ja jotkut niiden johtavat poliitikot. Nyt näitä ”huipputason” seminaareja elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden johdolle järjestää lähes jokainen eurovaaliehdokas. Viisauksia pääsee kuulemaan 550 – 700 eurolla per tuoli.

Selvästi on käynyt niin, että osalle joko ehdokkuus, rahan tarve tai idea on tullut myöhäsyntyisesti. Niin nopealla aikataululla kutsuja on sadellut. Ehkä tästä johtuen eräs keskeinen myyntiargumentti onkin ollut, että ”vaikka tuoleja ostaa, niin ei sinne seminaariin ole pakko tulla”.

Voisiko joku ehdokas keksiä ensi vaalien alla jotain vähän omaperäisempää. Suomi on niin pieni maa, että osallistujat ja alustajat tuppaavat olemaan samoja tilaisuudesta toiseen. Vaarana on, että viisaudet käyvät vähiin.