Sano se

Asuin nuoruuteni Valkeakoskella. Siellä ei ole koskaan arvostettu keekoilijoita. Ne ovat sellaisia ihmisiä jotka yrittävät olla muuta kuin ovat. Tämä tuli mieleeni kun katselin kuntavaalien puoluetenttiä televisiosta.

Kun poliitikko pääsee televisioon tai johonkin yleisötilaisuuteen, niin siviilioloissa ihan tavallinen ihminen alkaa puhua omituisesti. Hän muodostaa suojamuurin itsensä ympärille ja alkaa erikseen muodostaa lauseita, joiden on tarkoitus kuulostaa viisailta.

Lopputuloksena on yleistä puuroa, jossa panostetaan hyvinvointiin ja kehitetään rakenteita, vaikka asiat ovat loppujen lopuksi aika yksinkertaisia.

Toimihenkilöunioni kysyi jäseniltään mitkä asiat heille ovat tärkeitä kuntavaaleissa. Yli 13 000 ihmistä vastasi - ihan järkevästi. Hammaslääkäreitä pitää olla enemmän, että hampaansa saa korjattua kun se on kipeä eikä sitten kun se on jo mädäntynyt. Vanhuksia pitää auttaa tulemaan toimeen kotonaan, kun ei ole muutakaan paikkaa. Bussivuoroja pitää olla tarpeeksi että pääsee liikkumaan ja pyöräteitä pitää rakentaa, etteivät lapset jää auton alle.

Yksi poliitikkojen mieliaiheista on, kenen palkkalistoilla niiden pitäisi olla, jotka rakentavat julkisia palveluja tai ovat siellä töissä. Toimihenkilöistä 80 prosenttia on sitä mieltä, ettei sillä ei ole mitään väliä, jos lopputulos on hyvä. Tämä on siinä mielessä järkeenkäypää, että jos sauna palaa, niin ei minua kiinnosta kuka sen sammuttaa, kunhan joku sammuttaa.

Minun ääneni näissä vaaleissa saa joku sellainen, joka puhuu asioista omana itsenään ja niiden oikealla nimellä.

Tukholma

Olen Tukholmassa, toista kertaa tällä viikolla. Ajattelin ostaa kaverille kahdeksan tuubia nuuskaa, mutta töppäsin jälleen aukioloajat. Nuuskaa saa ostaa vain käsittämättömään aikaan, kun laiva ajaa Ahvenanmaalta Tukholmaan. Sehän on luokiteltu melkein huumeeksi, jota saa kuitenkin ostaa jostain. Samalla tavalla kuin kannabista Amsterdamista.

Sinänsä Tukholma on tuttu paikka. Olen suorittanut jokaisen nuoren miehen elämään kuuluvan ensimmäisen hölmöilymatkani tänne ja kysynyt nakkikioskilta var är kungen? Myyjä vastasi suomeksi, että jos etsit kuninkaan linnaa, se on selkäsi takana. Lisäksi olen häiriköinyt Slussenilla vierailevana tähtenä 1970-lulla, kun asuin Eskilstunassa.

Muuten Tukholma on jollain tavalla hienompi paikka kuin Helsinki. En puhu nyt eliitin klubeista ja kulttuuritarjonnasta, vaan siitä mitä aistii ja näkee ihan kävelemällä ja laivan kannelta katselemalla.

Iso osa Tukholmaa näyttää Kruunuhaalta, joka on aina ilo silmälle. Laivalla sisään tullessa huomaa, että saaristo on asuttu, niin kuin sen kuuluukin olla. Onhan ihmisillä luontainen tarve oleskella veden ääressä, koska sitä pitkin pääsee tarvittaessa pois.

Kun menee Högtorgetille tai sen kauppahalliin, tarjolla on oikeasti halpaa ja hyvää elintarviketta. Kauriin paistia löytyy melkein samaan hintaan kuin meiltä lehmän kantturaa.

Jotkut näkevät ainoaksi ongelmaksi ruotsalaiset, jotka ymmärrettävistä syistä asuttavat Tukholmaa ja puhuvat pakkoruotsia. Mutta uskokaa tai älkää, saatuani oppikoulussa ehdot ruotsista ja sitä englannissa kielikurssilla (loogista?) kertailtuani, aloin pitämään siitä. Viimeisen niitin antoi Assa - Stenmanin lukkotehtaan skoonelainen montööri, jonka ainoat työkalut olivat iso leka ja vahvat mielipiteet. Oikea riksvenska on kaunista, toisin kuin kotoinen tökköruotsi.

Että kyllä ne ruotsalaisetkin kestää, ainakin täällä Tukholmassa.