Rento ote helpottaa

Kävimme kaverin kanssa pelaamassa tennistä parikymmentä vuotta sitten. Silloin lähtökohtana oli se, että tämä homma osataan ja tavoitteena oli voittaa. Palloa lyötiin hampaat irvessä, sillä kyseessähän on voimalaji ja aikaa vain tunti.

Pelaamiseen tuli pitkähkö tauko, koska molemmille ilmaantui muita harrasteita. Muutama viikko sitten ajattelimme kokeilla uudelleen. Tällä kertaa päätimme ottaa tunteja ja katsoa miltä tuntuu. Opettajaksi valikoitui Pekka Forstadius, jolla näytti nettisivujen perusteella olevan mielenkiintoisia ajatuksia.

Ensimmäisellä tunnilla Forstadius muistutti, että ihminen kehitti huvikseen taidon lyödä palloa edestakaisin yli verkon.

Näillä tunneilla ei harjoiteltu ranteen tai jalkaterän oikeita asentoja, vaan mietittiin miltä hyvä lyönti tuntuu ja miten siitä voi oppia. Muutamat yksikertaiset neuvot ohjasivat oikeaan suuntaan.

Oli hauskaa huomata, että keskittyminen ja rauhallisuus ovat tärkeämpiä kuin voima ja tekniikka. Ainakin, jos on tarkoitus pelaamisen avulla rentoutua ja nauttia pallottelusta. Huomasin myös, että samat opit ovat sovellettavissa esimerkiksi golfiin. Siinäkin ajatusten harhailu, hosuminen ja mailasta puristaminen tuottavat surkeimmat tulokset ja pahimman stressin.

Tennis- ja golf-lehdet ovat pullollaan tarkkoja kuvasarjoja ja ohjeita siitä, miten suuret mestarit lyövät palloa. Sitten uskotellaan, että kun lyöt miljoona kertaa samalla tavalla, lihasmuisti hoitaa loput. Ei hoida. Asia täytyy ihan itse oivaltaa.

Rento ote helpottaa onnistumista golf- ja tennislyönneissä, mutta helpottaa se paljon muussakin.

http://www.aikuistennis.com

Ei tässä hankkeita kaivata, vaan lääkäreitä ja hoitajia

Vanhasen ykköshallitus valmisteli suurella tohinalla kuntien palvelujen parantamiseksi "Paras"- hankkeen. Tarkoitus oli saada pakotettua pienet kunnat yhteen ja suuruudesta lisää tehoja palveluihin.

Nyt tuloksia on selvitetty Lapin yliopistossa ja on huomattu, että kuntia on kyllä saatu yhteen, mutta muuta ei sitten olekaan tapahtunut. Tässä on käsissä aika tyypillinen poliittinen harhanäky. Ekonomistien opastuksella uskotaan, että suuri on automaattisesti kaunista ja tehokasta. Ei tietenkään ole.

"Pari piirua ihmisen suuntaan" oli SDP:n - siis toisen viime hallituksen päähallituspuolueen linjaus. Sehän tarkoittaisi, että poliittisia tavoitteita asetetaan sen mukaan mikä tuottaa ihmisten kannalta parhaan tuloksen. Ei siis puolueen kannalta, etujärjestöjen kannalta, elinkeinoelämän kannalta tai valtiovarainministeriön kannalta, vaan ihmisten kannalta.

Jos haetaan suuruuden hyötyjä, täytyy tehdä muutakin kuin pakottaa ihmiset kauemmaksi lääkäriin ja kouluun. Perusongelma esimerkiksi terveydenhuollossa on se, että lääkäreitä, hoitajia ja sosiaalityöntekijöitä on liian vähän sairaisiin ja ongelmaisiin nähden, tai sitten he tekevät muuta kuin hoitavat sairaita tai ratkovat ongelmien syitä.

Jos kunnat (koskee myös yrityksiä ja järjestöjä) pannaan yhteen, täytyy samalla muuttaa rakenteet ja katsoa mitä tehdään ja miten, jotta tavoitteet toteutuvat.

Selvityksessä tuli ilmi myös, että 26 kuntaa ei ollut mukana lain vaatimassa yhteistoiminta-alueessa eikä siellä ole vähintään 20 000 asukasta, kuten laki vaihtoehtoisesti vaatii. Onko mahdollista, että jossakin näistä kunnista sosiaali- ja terveyspalvelut on silti hoidettu kuntalaisten mielestä hyvin, jopa paremmin kuin isommassa naapurikunnassa? Olisiko asiat paremmin, jos kurjuus tasattaisiin?

Jos minä selviän hengissä vanhaksi, riitelen mieluummin viimeiset vuoteni maalla pienessä palvelutalossa kuin korisen monen sadan muun höperön kanssa isossa loppusijoituskolhoosissa.

Markkinat kirjoittavat

Kun yritykset antavat osavuosituloksia tai vähentävät henkilökuntaa, niin uutisissa kerrotaan, kuinka ”markkinat reagoivat”. Näitä markkinareaktioita yritysjohtajat odottavat ja pelkäävät.

Mutta pelkän reagoimisen lisäksi markkinat myös kirjoittavat. Tässä hieman esimerkkiä markkinavoimien dialogista erään osakevälittäjän keskustelusivulta:

- Mä taoin perjantaina kilon turskan, kun jouduin puoli kuudelta lyömään noksut laitaan. Sieltähän se taas nousi, mutta turbiiniin tuli ja väärässä olin. Onneksi on noita daxikalleja. Pari lounasta kotiutin jo aiemmin ja loput ovat siirtyneet päivälliskerhoon.
- Eikö sulla ollut 50 pisteen sääntö? Ei alta 50 pojon päässä knokista olevia lappuja taskuun? Ei välttämättä lainkaan pöljempi sääntö muuten.
- On ja siksi ei hotsita ostaa tuota.
---
- Sinne män intrat , daxista irtosi 6br, noksusta vähän enemmän eli 34br. Taskuun jäi kaffen vajaa lounas.
- Oletko edelleen palkkatöissä vai oletko siirtynyt kokopäiväiseksi warrehemmoksi?
- Kuukausipalkalla näitä tehdään,eli otona treidaan. Päivätyön teen muissa hommissa.
- Bueno! Mulle jäi vähän yön ylikin, saas nährä miten käy.
---
- JPY/USD kurssin perusteella peräluukku
- Nipponinpoika ei ole satavarma
- Parempi japsi alla kuin putti perässä
- Putti tilin tuo
.-.. ellei knokki vie.
---
- Lähtikö Nesteestä 'osinko' keskellä päivää, kun loikkasi yli puoli euroa alaspäin jokunen minuutti sitten?
- Ei kai siellä ole uusia tulipaloja
- NON:n kaveri lähti heti paikalle 49k turbocallesatsilla!, NES8E16E17.00TR.2SHB
- Homma hoidettu, otti melkein lounaan 12 min.

Näillä mennään.

Autoedusta matkaetuun

Joukkoliikenteen suosiminen ympäristösyistä on yksi niitä harvoja asioita, joihin on perusteltua käyttää verotuksen ohjaavaa vaikutusta. Nythän sitä käytetään yksityisautoilun suosimiseen autoedun kevyellä verotuksella.

Suomalaiset työnantajat ovat katsoneet tarpeelliseksi antaa 60 000 suomalaiselle perheelle mahdollisuuden matkustella ilmaiseksi henkilöautolla vapaan autoedun turvin. Lisäksi 20 000 perheellä on auton käyttöetu. Verottajan näkökulmasta kyse on yhteensä 468 miljoonan euron edusta, josta on työnantajat ovat perineet korvausta yhteensä vajaat 2,8 miljoonaa.

Asiaa voidaan arvioida myös todellisten kulujen kannalta. Keskihintaisen auton saa huoltoleasingillä noin 600 eurolla kuukaudessa. Jos auto kuluttaa vaikkapa 7,5 litraa satasella, bensaa kuluu 30 000 kilometrin vuosiajolla 2250 litraa vuodessa. Se maksaa 3150 euroa. Kulut työnantajalle vuodessa ovat 10 350 euroa. Yhteislasku on 621 miljoonaa euroa.

Nykyisten taksojen mukaan 10 350 eurolla saisi esimerkiksi;
- 22 HKL:n vuosikorttia, tai
- 235 Tampereen liikennelaitoksen kuukausilippua, tai
- kolme VR:n vuosilippua välille Helsinki-Lahti, tai
- voisi ajaa bussilla 90 000 kilometriä

Kaikkein järkevintä olisi tietysti rakentaa yhteislippujärjestelmä, joukkoliikenteen valtakunnallinen (perhekohtainen) matkakortti, jolla voisi kulkea niin paljon kuin sielu sietää ja työaika joustaa. Kun matkustajamäärät lisääntyisivät, myös taksat voitaisiin painaa alemmaksi. Ehkä voitaisiin jopa lisätä vuoroja ja pysäkkejä niiden vähentämisen sijaan.

Ikävä puoli tässä on se, että autoetunsa menettäneiden tuska olisi suurempi kuin matkalipun saaneiden onni. Me emme enää kuuluisi 60 000 suomalaisen etuoikeutettuun luokkaan, koska muutkin voisivat matkustella edullisesti. Ja siitähän vasta meteli nousisi.