torstai 28. toukokuuta 2009

Veli venäläisen tuki

Juuri kun pääsin pähkimästä (8.5.) pitäisikö rakentaa mieluummin raiteita kuin moottoriteitä, niin eikö veli venäläinen rientänyt apuun. Venäjän tullilaitos esitti, että kaikki yli 20 jalkaiset kontit kuljetettaisiin tulevaisuudessa Venäjälle raiteita pitkin tai suoraan sen omiin satamiin.

Tästä nousi Suomessa poru, koska se lopettaisi käytännössä rekkakuljetukset Suomen satamista Venäjälle. Siis sen saman rekkarallin, josta jo alettiinkin saada tarpeeksemme. Liikenne- ja viestintäministeri uhkasi Venäjää oikein EU:lla ja Maailman kauppajärjestöllä WTO:lla.

Sokeampikin virkamies on ehkä voinut huomata, että Venäjä rakentaa Ust-Lugan satamaa, josta tulee 170 miljoonan tonnin kapasiteetillaan isompi kuin kaikki Suomen satamat yhteensä. Tästä voisi päätellä, että Venäjä haluaa lisätä riippumattomuuttaan naapurimaista myös kauppareittien osalta.

Samaan aikaan meillä on tehty investoinnit Hankoon ja Vuosaareen sillä oletuksella, että transitoliikenne Venäjälle jatkaa kasvuaan entiseen tahtiin, eivätkä Venäläiset opi kuljettamaan omia tavaroitaan. Vahvasta uskosta kumipyöräkuljetuksiin kertoo sekin, että hallitusohjelmassa on varattu 750 miljoonaa Helsinki-Vaalimaa- moottoritien aloittamiseen.

Kannattaisiko nyt pistää vauhtia siihen Helsinki – Pietari oikorataan (HELI-rata) ja linjata yhteys myös Narvikista Suomen halki Arkangelin käytävän kautta kohti Kaukoitää. Ei tarvitsisi rahdata kaikkea tavaraa vettä pitkin kiertotietä, kun olisi nykyaikainen ratayhteys suorinta reittiä.

Ymmärrän kyllä, miksi aikoinaan ei ole haluttu rakentaa nopeita poikittaisia ratayhteyksiä rajan lähelle, mutta eiköhän se läpimarssi kannata jo unohtaa.

tiistai 19. toukokuuta 2009

Tuttu ja Tuntematon sotilas

Hauska yhteensattuma. Olin ehtinyt sulatella pari päivää Kansallisteatterissa esitettävää Kristian Smedsin tulkintaa Tuntemattomasta sotilaasta, kun posti kantoi kotiin Kansallisarkiston yhteenvedon oman isäni sotaretkestä.

Sotapäiväkirja kertoo marraskuun viidennen ja kuudennen päivän tapahtumista 1941 Syvärin kupeessa Jandeba-joen maastossa.

"5.11. Valmistelimme tänään vähäisen hyökkäystämme, joka tapahtuisi seuraavana aamuna varhaisella. Tarkoituksena on vallata muutamat kukkulat, jotka sijaitsevat komppaniastamme lounais- suuntaan noin 5 - 6 km etäisyydellä.

6.00 Aamulla varhain lähdimme liikkeelle. Menimme oman kenttävartiomme kautta. Komppaniamme vahvistuksena oli Krh joukkueesta yksi Krh. Sekä yksi Pst kivääri ja pari K-K kivääriä.

9.00 Alkoi varsinainen eteneminen hyökkäykseen.

10.30 Saimme kunnollisen kosketuksen ryssään. Suunnilleen keskipäivän aikaan taistelu kukkulan herruudesta jatkui kiivaimmillaan. Ryssillä oli useita bunkkerin tapaisia pesäkkeitä sekä ampumakuoppia. Lopullinen kukkulan valtaaminen tapahtui vasta noin kello 13.30 aikaan. Omat tappiot olivat 4 kaatunutta ja 9 haavoittunutta. Varsinaisesti meidän komppaniamme tappiot olivat 1 kaatunut sekä 3 haavoittunutta. Kaatunut oli Stm Juvonen sekä haavoittuneet Alik. Kaipainen, Stm Kangasniemi ja Stm Palmunen."

Toisen kerran tuli siipeen vuoden päästä samalla suunnalla, kun Shemenskin lohkon Pogostassa räjähti kranaatti 1,5 metrin päässä.

Se siitä tulkinnasta.

perjantai 8. toukokuuta 2009

Raiteita rakentamaan

Kun järjellä ajattelee, niin luulisi että sekä ihmisten että tavaran olisi nerokkaampaa kulkea junalla kuin autolla. Tämä jo ihan senkin takia, että 90 prosenttia liikenteen kasvihuonepäästöistä on kotoisin autoista ja kaksi prosenttia junista.

Jos haluttaisiin, että kuljetaan junilla, niin moottoriteiden sijaan rakennettaisiin kasvukeskusten välille nopeita ratoja niin kuin nyt on tehty Helsingin ja Lahden välille. Ensimmäiseksi jatkettaisiin rataa Lahdesta Jyväskylään ja sitten Lapin hiihtokeskuksiin. Sinne tuntuu tyhmältä ajaa autolla tuhat kilometriä suuntaansa. Samoja Lapin ratoja voi käyttää uusissa kaivoshankkeissa.

Ratoja, lähijunia ja seisakkeita lisättäisiin muihinkin kasvukeskuksiin kuin pääkaupunkiseudulle, sinne missä asuu yli puolet suomalaisista. Rataverkoston parantaminen olisi ehkä itseään ruokkiva malli; mitä helpompi kyliltä on lähteä kaupunkiin, sen helpompi kylille on asettua ja asumisväljyys paranee. Ratkaistava tosin on, miten junalla voi käydä kaupassa, kun ne kaikki on siirretty kaupunkien ulkopuolelle teiden risteyksiin tai miten saa kuljetettua kakkosnelosia mökille.

Raideliikenteen suosiminen ei ole ollut vuosikymmeniin muodissa, koska muodissa ovat olleet autot, moottoritiet, lastulevykalusteet, muovipinnoitteet ja pihatontut. Asemat on pantu myyntiin ja seisakkeet purettu. Tilanne saattaa kuitenkin olla muuttumassa. Hallituksella on aika hyvä, vaalikauden kattava suunnitelma, jossa raideliikenne otetaan tosissaan, vaikkakin varovaisin askelin. Isoja liikennehankkeita ovat kehärata lentoasemalle, länsimetro, Pohjanmaan rata sekä Helsinki-Vaalimaa moottoritie. Lisäksi on paljon moottoritien pätkiä ja teiden oikomisia autoilijoille väljemmiksi ja tylsemmiksi ajaa. Tässä mielessä strategista valintaa ei ole rohjettu tehdä.

Myös maailmalta kuuluu kummia, sillä rikkaat ovat alkaneet suosia ratoja. Lähi-Idän öljyvaltiot siirtävät liikennettä radoille. Kuwait, Qatar, Arabiemiirikunnat ja Saudi-Arabia rakentavat kilvan kymmenillä miljardeilla monoraileja, luotijunia ja metroja. Parin vuoden päästä kiireisimmät pyhiinvaeltajat pyyhkäisevät 360 km/h Mekkaan. Tämä siis alueella, jossa bensasta ei tule ensimmäisenä pulaa.

Sitä en vielä tiedä mitä maksaa metri rataa verrattuna metriin moottoritietä, mutta täytyy ottaa asiasta selvää. Sen kuitenkin tiedän, että jos perheen on halvempaa lentää Tampereelta Lontooseen kuin matkustaa junalla Rovaniemelle, niin joku on tehnyt laskuvirheen.