keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Varjosta valoon

Demarit pitävät puoluekokouksensa toukokuun lopussa Joensuussa. Kuten tapoihin kuuluu, tilaisuuteen on valmisteltu asiakirjoja ja ohjelmia. Tällä kertaa käsittelyssä on Varjosta valoon - niminen asiakirja, joka kuvaa sellaista tulevaisuuden yhteiskuntaa, jonka SDP haluaisi Suomesta tehdä.

Asiakirja sisältää sekavasta valmistelusta huolimatta hyviä asioita. Erityisen hyvä asia on, että mukana on selkeitä toimenpiteitä. Demarit haluavat esimerkiksi, että;

- otetaan käyttöön yleinen rahoitusmarkkinavero sekä yritysten vakausmaksu, joka riippuu irtisanomisten määrästä
- vuokratyöntekijöillä on takuupalkka ja vakituinen työsuhde
- palkkaköyhyys poistetaan
- työuria pidennetään työllisyyttä parantamalla
- työaikojen joustavuutta lisätään ja mahdollistetaan esimerkiksi omien vanhempien hoitaminen
- työaikoja lyhennetään tuottavuuden kasvun myötä (tässä on kyllä ajatusvirhe, työaikojen lyhentäminen parantaa tuottavuutta)
- kaikilla kansalaisilla on aikuiskoulutustili, jonne kerrytetään rahaa käytettäväksi aikuiskolutukseen
- BKT mittaamisen lisäksi mitataan ihmisten hyvinvointia
- pääomatuloja verotetaan progressiivisesti ja isoja omaisuuksia nykyistä enemmän

Valtaosa tekstistä on tietenkin sössötystä, jota pitää vielä tarkentaa. Mitä esimerkiksi tarkoittaa, että "Ikääntyneiden palveluissa korostuu ihmisarvon kunnioitus ja sosiaalinen yhdessäolo."

Erityisen hankala on kunnallisten asioiden pyörittely, koska siellä ollaan vielä itse vastuussa. Ohjelmassa on kyllä rakenteellisia tavoitteita kuntien määrästä ja hallinnosta, mutta kuntalaisen oma rooli jää vähäiseksi.

Sama koskee sosiaaliturvaa. Osataan kyllä sanoa että järjestelmä perustuu ansioturvalle ja sitä täydentävälle vähimmäisturvalle (tässäkin näyttää olevan ajatusvirhe), mutta kansalaisen asema tässä tukiviidakossa jää epäselväksi.

Hienointa olisi, jos tästä samasta asiakirjasta nyt tehtäisiin vaaliohjelma ja sen jälkeen hallitusohjelman pohja. Jos hallitusovi ei avaudu, ohjelmaa ei tarvitse muuttaa, vaan toimitaan samojen asioiden puolesta oppositiossa. Tämä siksi, että kerrankin kaikki tietäisivät mitä aiotaan tehdä, jos saadaan valtaa. Sitten kun sitä valtaa saadaan, tehdään se mitä sovittiin.

Lisäksi tietysti oppositiossa kiusataan hallitusta muilla asioilla, joissa he ovat puolustuskyvyttömiä. Tältä osinhan puheet pysyvät samoina, vain roolit vaihtuvat.