Kuka jää asemalle?

Viime viikolla oli pitkästä aikaa taas mukava seurata pörssikursseja. Vallalla oli optimistinen tunnelma ja monien yritysten kurssit tekivät yli viiden prosentin päivänousuja. Kurssejahan kannattaakin seurata vain tällaisilla viikoilla, koska muuten tulee paha mieli ja paniikki voi iskeä.

Viime viikolla testattiin käytännössä, joko ahneus alkaa voittaa pelon. Sijoittajat miettivät onko pörssikurssien nousu jo alkanut, vaikka reaalitaloudessa varsinaista taantumaa ei vielä ole nähty . Kaikki tietävät, että monet osakkeet ovat nyt halpoja, koska niiden arvo on laskenut vuodessa 60 - 70 % vaikka tulos on vielä lähes ennallaan tai jopa parempi kuin vuosi sitten.
Tunnelmaa voisi kuvata näin: Lähtikö juna jo ja minä olin se ainoa pöljä, joka jäi asemalle töllistelemään?

Kun pörssiin kasvatetaan kuplaa ja hinnat nousevat ilman varsinaista perustetta, asetelma on päivastainen. Osakkeista maksetaan ylihintaa ja uskotaan että löytyy joku tyhmempi, joka maksaa vielä enemmän. Jossain vaiheessa vielä tyhmemmät loppuvat. Ikävintä on tietysti havaita että olit itse viimeinen.

Ne, jotka ovat ovat myyneet oikeaoppisesti kallilla, voivat nyt ostaa halvalla ja varmasti tekevätkin niin. Mutta koska ahneus ei ole vielä täysin voittanut pelkoa, ostoja tehdään ehkä pienissä erissä. Muuten voi käydä niin, että istut yksin junassa ja maksat koko laskun. Ehkä pörssikurssien todellinen pudotus onkin vasta alkamassa?

Puolueeton myyjä?

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Nordean maksamaan tanssija Åke Blomqvistille ja hänen vaimolleen miljoonan euron korvauksen puutteellisista sijoitusneuvoista vuosituhannen vaihteessa. Se oli hyvä päätös paitsi tanssijapariskunnan talouden kannalta, myös yleisemmin. Toivottavasti pankkien ja sijoitusneuvojien etiikka ja asiantuntemus tulevat yleisiksi ihmettelyn aiheiksi.

Me tarvitsemme näköjään aika ajoin opetuksia muistuttamaan, että puolueetonta myyjää ei ole. Myyjän tehtävänä on myydä ja sinun tehtävänäsi on maksaa. Tunnen tapauksia, joissa vanhuksille on myyty lyhyen koron rahastoja tyyliin " tämä on vähän niin kuin pankkitalletus, mutta korko on parempi". Itselleni yritti eräs sijoitusneuvoja myydä jotain Latinalaisen Amerikan rahastoa, koska keskustelussa oli käynyt ilmi, että olen käynyt siellä ja opiskellut vähän espanjaa.

Erityisesti vanhemman polven väelle pankin tai pankkiiriliikkeen virkailijat ovat asiantuntijoita, jotka "varmaankin tietävät mikä on minulle parasta" . Näinhän ei ole. He tietävät ainoastaan mikä on pankille tai pankkiiriliikkeelle parasta.
Jos mainostaminen rahastoista ja eläkevakuutuksista olisi avointa, niissä kerrottaisiin että rahoista voi helposti hävitä puolet, mutta vain Sinun rahoistasi. Pankin ja henkivakuutusyhtiön palkkiot juoksevat ihan normaalisti. Jos konsernin tulos alkaa hiipua, oma pankkiiriliike tai sijoitusosasto voi aina kierrättää vähän rahaston salkkua ja kuitata normaalit kaupankäyntikulut.

Pienemmässä mittakaavassa näitä uunotuksia löytyy jokaiselle päivälle. Erääseen palvelutaloon soitteli operaattorin jälleenmyyjä ja kauppasi halpoja liittymiä. Pienen kansaneläkkeen varassa sinnittelevät eläkeläiset ovat helppo kohde, liittymä vaihdetaan kun vaihto on ilmainen ja "asiantuntija "suosittelee. Tässä tapauksessa puhelin alkoi toimia vasta sitten, kun vanhukset olivat taksilla käyneet vaihtamassa postissa tulleet SIM-kortit omiin puhelimiinsa sopiviksi.

Muutama vuosi sitten kaikissa kännyköissä ja niiden malleissa oli erilaiset laturin piuhat, mistä syystä koko repertuaari piti vaihtaa puhelimen vaihdon yhteydessä ja laatikot pursuavat vieläkin turhia piuhoja. Sama koskee tietysti partakoneen teriä. Kävin tänään kaupassa ja ostin paketin vaihtoteriä. Arvatkaa vaan sopivatko ne yhteenkään peilikaapissa olevaan tyhjään varteen. Kuka perkele ehtii painamaan mieleensä minkä merkkisellä ja mallinumeroisella partakoneella haiveniaan ajelee?