torstai 28. tammikuuta 2010

Virkamiehen kestävyysvaje

Kukahan neropatti on taas keksinyt uuden termin kansalaisia hämäämään. Kun järjestöjohtajat, ministerit ja virkamiehet puhuvat ”kestävyysvajeesta”, niin mistä ihmeestä on kysymys? Ymmärrän, jos pitkän matkan juoksijalla tai virkamiehellä itsellään on ongelmia kestävyydessä, mutta miten se liittyy kansantalouteen tai eläkeratkaisuihin.

Mikäli olen ymmärtänyt edes suunnilleen oikein, niin kysymys on siitä, että rahat loppuu. Mitä seuraavaksi?

Tyhmillä on älykkyysvaje, köyhillä on rahavaje, laiskoilla on ahkeruusvaje, lahjotut poliitikot kärsivät moraalivajeesta, krapulaa kutsutaan viinavajeeksi, eduskunnasta tippumista kannatusvajeeksi, työttömillä on korrektisti työvaje ja kiireisillä aikavaje.

Liikenneuutinenkin saa uutta puhtia; ”Ajokorttivajeinen selvyysvajeinen ajoi omistusvajeisella autolla tievajeiseen paikkaan, jossa ei ollut puuvajetta. Nyt kuljettaja on henkivajeinen.”

Ei kommentteja: