Wikileaks vuodot tuntuvat olevan yhtä hyvä asia kuin poliisin esitutkintapöytäkirjat tai eri porukalle lähetyt kuin tarkoitetut sähköpostit. Niissä kaikissa on asioita, jotka on tarkoitettu pienen piirin tietoon. Joskus syystäkin. Toisinaan paljastuu myös tärkeitä asioita, mutta parasta on että ne kuvaavat käyttäytymistä.
Esittääkö ministeri omassa blogissaan mieliteitään ja tuntemuksiaan? Ei. Avustaja ne kirjoittaa, eikä ole tarkoituskaan esittää mitään omia mielipiteitä. Tämän vahvistaa työministeri Anni Sinnemäen avustajan karkuteille lähtenyt sähköposti.
Onko diplomatia rakettitiedettä, jossa analysoidaan yhteiskunnallisia virtauksia? Ei. Diplomaattikutsuilla ja keskinäisillä päivällisillä kerrotaan ihan tavallisia juoruja, joita jokainen höystää esimiestensä mieliksi saadakseen seuraavassa kierrossa miellyttävän asemapaikan. Tämä selvisi Wikileaksin paljastamista diplomaattisähkeistä.
Mitä miettii kansanedustaja, kun hän vakuuttaa koko vaalirahoituksen olevan julkista ja avoimuuden olevan on yksi puolueensa kivijaloista? Hän miettii, että kuka perkeleen idiootti aloitti tämän avoimuuspuuskan ja pilasi hyvän maan tavan. Tämä puolestaan käy ilmi poliisin esitutkinta-aineistosta, jossa on suoria lainauksia Keskustan työvaliokunnan kokouksesta;
”Kenen päässä syntyi idea julkistaa presidentinvaalirahat?” (Sirkka-Liisa Anttila)
”Päätimme itse julkistaa presidentinvaalikampanjaa tukeneet tahot, mikä sytytti pari omaa saunaamme tuleen” (Tuomo Puumala)
”Me itse avoimuuspolitiikalla olemme kaivaneet omaa hautaamme. Saunat ja päärakennuskin nyt jo tulessa” (Paavo Väyrynen)
Mitä tähän voi lisätä. Selittää ei ainakaan kannata.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti