Exodus Kiinassa

Hong Kongista usein mannerkiinaan matkustava nainen sanoo viimeisten muutaman viikon aikana todistaneensa kansanvaellusta Helmi-joen suistosta takaisin provinsseihin. " Shenzhenin asema on täynnä kotiin palaavia siirtotyöläisiä. Nyt vaellus tapahtuu liian aikaisen verrattuna normaaliin. Yleensä siirtotyöläiset lähtevät provinsseihin vasta kevätloman aikaan."

Tämä saattaa olla vasta alkua, sillä suuressa maassa on suuret numerot. Pelkästään Hong Kongin naapurikaupunkien teollisuuspuistoissa Shenzhenissä ja Dongguanissa arvioidaan olevan 40 miljoonaa työntekijää, joista noin 30 miljoonaa on siirtotyöläisiä provinsseista.

Pankkitsunamin odotetaan iskevän rajulla kädellä myös tänne kulutustavarateollisuuden ytimeen Pearl River Deltaan, jossa on jo alkanut irtisanomiset ja tehtaiden sulkemiset. Varsinaista iskua odotetaan ensi vuodelle, kun nyt tuotannossa olevat tilaukset on toimitettu.

Iskun ottavat vastaan teollisuuden työvoiman joustava elementti, siirtolaiset. Tätä liikkuvaa työvoimaa on tuotettu teollisuuden tarpeisiin yhteensä arviolta 200 miljoonaa ihmistä.

Hyvinvoivassa Hong Kongin ympäristössä heidän keskipalkkansa on noin 170 euroa kuukaudessa. Se on vähän, mutta kuitenkin melkein kymmenkertainen verrattuna tuloihin kotipuolessa. Se houkuttelee lähtemään muutamaksi vuodeksi kerrallaan.

Kiinassa tuli vuodenvaihteessa voimaan uusi työlainsäädäntö, joka periaatteessa pakottaa yritykset sopimaan työläisten kanssa työehdoista. Koska sellaisesta ei ole aikaisemmin kokemusta, voi vain kuvitella sekaannusten määrää. Nyt puhutaan nimittäin TODELLA suurista määristä yrityksiä.

Tietenkin on kehitetty myös kiertoteitä. Jotkut yritykset tekevät sopimukset englanniksi, joten niihin voi kirjoittaa mitä vain. Joissakin tapauksissa sopimuksiin pannaan varmuuden vuoksi useamman yrityksen nimi. Jos yksi joutuu vaikeuksiin laittomuuksista, sen voi lopettaa ja työvoima on valmiiksi toisen yrityksen palveluksessa.

Todella luova oli yritys, jossa palkka oli määritelty keskitasolle 1500 yaniksi, mutta se toteutettiin kahdella eri sopimuksella. Molempiin kirjattiin lain mukainen minimipalkka 750 yania. Sosiaaliturvamaksujen ja ylityökorvausten perusteena käytettiin vain toista sopimuksista, jolloin maksut puolittuivat.