Vältä Euroopan parlamenttia

Jos tarkoitus on nostaa äänestysaktiivisuutta EU-vaaleissa, ei ainakaan kannata viedä kansalaisia katsomaan miten parlamentti toimii.

Yleinen käsityshän on, että kun äänestäjät pääsevät näkemään kuinka merkittävää työtä Euroopan parlamentissa tehdään, he valaistuvat. Kyllä, mutta ehkä väärällä tavalla. Yleisin kysymys on, miksi koko porukka papereineen matkustaa Brysselistä Strasbourgiin ja takaisin melkein vuoroviikoin pitämään kokousta. Vastaus on, että perussopimuksessa sanotaan niin ja Ranska ei suostu muuttamaan sitä. Parlamentaarikot itse naureskelevat asialle ja sanovat suoraan että se on tyhmää rahojen haaskausta. Kansalaisia tosin ei naurata, kun joku polttaa heidän taskusta ottamiaan satasia.

Parlamenttirakennukset ovat palatsimaisia lasilinnoja, joista huokuu kallis maku ja tärkeily. Väkeä on töissä keskisuuren kaupungin verran ja näkyvä osa heistä on vahtimassa vieraita tai istumassa jonkun oven pielessä. Toinen näkyvä osa siemailee baarissa samppanjaa ja marmelaadia käädyt kaulassa tai istuu mustassa mersussa. Liikanen järkytti aikoinaan virkamiehet ilmoittamalla, että mahdollisen lakon ajalta ei makseta ainakaan täyttä palkkaa.

Kun menet sisään istuntosalin parvelle, elämäsi muuttuu jopa tylsemmäksi kuin Suomen eduskunnan lehtereillä. Paikalla on muutama parlamentaarikko, jotka jorisevat koheesiosta.
Samaa tarinaa suoltaa EU:n oma TV-kanava. Haastattelut tehdään tyyliin; ”Hyvä herra, voisitteko lausua jotain mielenkiintoista koheesiosta?”

Totta kai siellä tehdään ihmisten kannalta tärkeitä päätöksiä - myös ihmisen kokoisia. Kuten paljonko Euroopassa saa teettää ylitöitä, voiko virolainen päiväkoti kilpailla suomalaisen kanssa hinnoilla, paljonko kännykkäpuhelu saa maksaa per minuutti, täytyykö työehtosopimuksia noudattaa tai mitä myrkkyjä ihmisille saa syöttää.

Miten ihmeessä siitä on pystytty tekemään niin tylsää ja mahtailevaa?